Miksi ruoskin itseäni aina niin paljon. En osaa yhtään ottaa rennosti, kun aina pitäisi suorittaa. Nyt olisi ehkä korkea aika opetella. Minulla on hirveä morkkis siitä, etten ole käynyt salilla tällä viikolla. No eikö voi antaa itselleen anteeksi, jos on juuri saanut tietää olevansa raskaana! Kävin viimeksi sunnuntaina, mutta silloinhan elättelin vielä jotakin epämääräisiä harhoja, että kaikki on pahaa unta. Minulla on erittäin vahva taipumus stressaamiseen ja murehtimiseen, tekee varmaan raskaana todella hyvää. Tosin, tänään olen ollut töissä kamalan väsynyt ja muutaman kerran on tullut rauhallinen tunne, ihan kuin olisi pistetty jotakin relaksanttia suoraan suoneen. Että ehkä tämä tästä helpottaa. :p
Tein sitten aamulla kotona puolen tunnin pikatreenin, etten potisi niin huonoa omaatuntoa. Sen jälkeen lähdin töihin kevyellä meikillä ja tukka auki, yleensä rakastan laittautumista ja välillä mietin että ehkäpä työhöni nähden maalaan naamaani jopa liikaa, mutta välillä on näitä päiviä vastapainoksi, kun ei vaan huvita.
Olen osannut välillä ajatella jopa muutakin, kuin raskautta. Eilen olin pitämässä Martoille kauneusiltaa ja se oli itseasiassa hauskaa. Olen kyllä myös alkanut pohtia asioita siltä kannalta, että minun pitäisi oikeasti ruveta sisäistämään että olen raskaana. Vaikka olen melko hyvin pitäytynyt siinä etten lue mitään, kiellettyjen ruokien listaa kuitenkin vilkaisin. Ja ihan hyvä että vilkaisin, raskaana ei näköjään saa syödä mitään, miten kukaan meistä on syntynyt tänne terveenä! Tosiaan esimerkiksi pellavansiemenrouhetta olen tottunut aamupuuroon laittamaan, nyt loppuu sitten sekin. Juustoja syötiin juuri samana päivänä kun sain tietää raskaudesta, ei sitten enää. Kahvi on vähän ongelma, en nyt ole mikään sen suurkuluttaja, mutta tykkään kyllä juoda sitä. Kulutus on 1-5 kuppia/päivä. Olen varmasti vetänyt suhteessa liikaa kofeiinia, koska meidän kahvimukimme ovat n. 3dl kokoluokkaa. Että nytpä sitten opettelemaan pienentämään annoskokoa ja pysymään kohtuudessa. Kaikki kiva kielletään.
Ruoan lisäksi on toki tullut myös muuta. Sen muistelin kuulleeni, että buranaa ei suositella. Sitten ihan yhtäkkiä tuli mieleen, että entäs minun allergialääkkeeni. Muuta lääkettä en käytäkään. Pakkauksessa oli sama epämääräinen kuvaus, kuin kaikissa lääkkeissä. Ei nyt ehkä suositella, mutta neuvottele lääkärin kanssa. En tarvitse sitä joka päivä, mutta minulla on jotakin oltava, lievän siitepölyallergian kanssa ehkä pärjäisin, mutta olen allerginen myös jollekin lisä-/väriaineelle. Tämän seurauksena en syö esim. karkkia ollenkaan, koska lähes kaikista niistä värikkäistä turpoaa huulet. Osaan siis vältellä vaivaa jo aika hyvin, mutta silti se välillä yllättää, edellisestä kerrasta ei ole edes montaa kuukautta. Tarvitsen siis mielenrauhani takia jonkun lääkkeen, jolla vaiva asettuu. Selitin asiani työterveyshoitajalle, jolta sain tylyhkön vastauksen, että MITÄÄN allergialääkettä ei saa raskaana käyttää. Olin närkästynyt. Kuljenko sitten Pamelana kaupungilla, saati menen töihin? Soitin vihaisena Yliopistonapteekin lääkeneuvontaan, kun en muutakaan keksinyt. Siellä asiallinen farmaseutti selitti minulle, että Zyrtec on täysin turvallinen ja minunkin omaa lääkettäni voi satunnaisesti ottaa, jos käyttö on oikeasti satunnaista. Kiitos!
Mikä ihme terkkareissa oikein on! Ei tarvitse vetää herneitä nenukkiin jos olet alan ihminen (mutta itsetutkiskelua voi harrastaa? ;) ). Ala-asteen terkkari väitti että minulla on skolioosi ja lähetti tutkimuksiin. No ei ollut. AMK:n terkkarilta erehdyin kysymään apua kun silmät rähmivät niin kovasti, hän passitti minut lääkäriin kun oli varma, että silmästä on verkkokalvo irti! Sain silmätipat allergiaan, OPPIKIRJANMUKAISILLA allergiaoireilla. Olenpa tuon jälkeen käynyt vielä yhden koulun, jossa pääsin vähällä. Otin silloiselta terkkarilta rokotuksen häämatkaa varten, jolloin sain hepatiitti a-b rokotteen (pyysin a:ta), mutta koska "nuorille" annetaan kuulema aina a-b. En jaksanut selittää, että en aikonut häämatkallani harrastaa suojaamatonta seksiä ja käyttää huumeita. Samaan syssyyn hän myös koki tarpeelliseksi arvostella pukeutumistani, että ymmärränhän varmasti että maa johon olemme menossa, on konservatiivinen. Pahoittelut siis, jos olen näiden asioiden suhteen varpaillani!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti