Äitiyspakkaus ja hoitopöytä

Tänään se äitiyspakkaus lopulta saapui, melko nopeasti, pari viikkoa sitten vein hakemukset Kelaan. Olinkin sitä jo odotellut, kun aika pian hakemuksien jättämisestä tuli tieto, että pakkaus on lähetetty. Tosin muissa päätöksissä näköjään kestää vielä, niitä odotellessa koska tarvitsisin tietoja mm. liittoon. 

Pakkaus olikin sinällään ihan positiivinen yllätys, sinänsä ei varmaan kukaan ihmettele, etten ollut juurikaan sisältöön tutustunut ennakkoon. :D Sen tiesin että uudistetussa pakkauksessa on paljon pöllö-kuoseja, jee! Myös värimaailma oli minulle mieluinen, niin paljon kaikkea vihreää. Oli siellä toki pari ällötystäkin ja ei ihan nappaa myöskään tuo valkoinen väri, mutta hyvä setti silti kaikenkaikkiaan. Päivällä menikin mukavasti aikaa niitä hypistellessä. Pahoittelut jälleen surkeasta kännykkäkamera kuvanlaadusta! 

Tässä suosikkini:

Ja tässä inhokkini:

Varsinkin tuo vauvanpaskan värinen ruskea, siis aivan kamala! Ihan liian retro minun makuuni. En sitten tiedä mikä noissa pilvissä tökkii, ei vaan nappaa ollenkaan. 

Olen sillä tavalla pessimisti että ei oikein huvita hankkia mitään tavaraa ennakkoon, kun pelottaa että entä jos sattuu vielä jotain. Vaikka sitten olen tullut siihen tulokseen, että pakkohan se on. Vietimme taas vaihteeksi äidin kanssa shoppailupäivää alkuviikosta ja mukaan tarttui kyllä muutamia lasten ale-löytöjä. Itselle on nyt niin hankala ostella mitään, kun tuo maha...

Suunnitelma ostaa neutraaleja molemmille sopivia värejä ja vaatteita, meni ns. päin helvettiä heti alkuunsa. On tuossa yksi body, joka kävisi myös pojalle. :p Meille on nyt kahdesti ultrassa tyttöä luvattu, että pidetään sormet ja varpaat ristissä! 

Kauppareissun ensisijainen tarkoitus, oli ostaa Ikeasta hoitopöytä. Äitini sen netistä bongasi ja minä olin heti aivan myyty. Ihanan tyylikäs mielestäni, näyttää ihan kunnon huonekalulle. Kyseinen malli tosiaan toimittaa sekä hoitopöydän, että lipaston virkaa. Kyllä minä paljon mieluummin tällaista olohuoneen nurkassa pidän, kun jotain perus hoitopöytää! En muutenkaan halua asunnosta liian lapsiperheenkodin näköistä, vaikka siltä ei liene voi täysin välttyä. Mutta kuitenkin, joku tyyli on pakko saada säilyttää. 

Samalla reissulla hankimme myös tällaisen, kun oli niin täydellinen väri meille. Omamme on vielä muovipussissa, joten lainaan kuvaa Ikean sivuilta:

Ensi maanantaina pitäisi palata töihin ja alkaa hermostuttaa, pelottaa miten paljon jalkoihin taas koskee ja muutenkin, että miten jaksan. Lomalla ei ole kyllä juurikaan mitään ongelmia ollut. Jotenkin vaan tympäisee seisomatyö jo valmiiksi, jos saa taas tauot tihrustaa itkua kun sattuu, kuten ennen lomaa. Mahakin jos tästä kasvaa... Muutaman kerran olen joutunut lomalla esimiehen kanssa puhumaan puhelimessa ja aina sieltä aletaan jaaritella, että onko maha kasvanut ja miten jaksan. Tarkoittaa varmaan hyvää, mutta on ihan todella rasittavaa. Varsinkin kun aina lisätään se todettuani että eipä ole maha mitenkään turhan iso, niin "onko se kuitenkin kasvanut käyrien mukaan". Hän myös vuodattaa kaikki minun niskaani, kuten sen että mitähän tehdään, kukahan tilalleni tulee, mitähän nyt kun en voi varmaan osallistua inventaarioon viikko ennen äitiyslomaani (juu en aikonut) ja muuta vastaavaa. Ei välttämättä kuulosta pahalta, mutta pomoni on rasittava hössö, joka vetää turhaa stressiä asioista ja tekee kaiken vaikeimman kautta, joten kyllästyttää. Odotan kieltämättä äitiyslomaa! 

Voihan se olla että töihin paluu on mukavaakin, olen nyt kaksi päivää ollut vain kotona ilman meikkiä ja vaihtanut järjestystä ja siivonnut. Sain eilen itseni niin väsyneeksi, että huimasi ja mahaa kiristeli, tänään on ollut sitten pakko tehdä vähän rennommin. Yläkerta on vielä painajainen ja huomenna jatkuu ainakin varaston siivouksella, hirveä tarve heittää turhaa tavaraa pois. Onneksi mieheni on koko päivän bändinsä kanssa nauhoituksissa, joten saan mellastaa rauhassa. :p Luulin että tällainen vimma tulee vasta loppuraskaudessa, mutta tuli huoli, että entä jos ei sitten jaksakaan!

Sieluun sattuu

Ei pitäisi oikeasti varmaan kierrellä kaupoissa, kun sormet syyhyää vaatteiden perään ja visa kuumottelee laukussa. Sitten muistat että niin, timmi maha on poissa, lantio on levinnyt ja muuta ihanaa. On niin järkyttävät shoppailun tuskat, etten kestä. Lasten juttuja ei huvita ostella, että se ei nyt tätä asiaa auta. 

Olen juuri sellainen että bongailen lehdistä ja tv:stä kivoja ideoita, joita sitten sovellan ja yhdistelen. Nyt tuntuu että luovuus kuihtuu kokonaan, kun joutuu käyttämään mukavia vaatteita.

Siivosin tänään vaatekaapista sellaiset housut pois kiusaamasta, jotka eivät nyt mahdu jalkaan. Niistä tuli matkalaukullinen, joka ei meinannut mahtua kiinni. Survoin sen äksynä vaatehuoneeseen, kaappiin jäi lähinnä legginsejä, yhdet mammafarkut ja muutamia trikoohousuja. Kaikista tuskaisinta oli eilen, kun keksin että haluan suunnilleen tällaiset housut;

Kiertelin Seppälän alessa muuten vain ja eikös vastaan tulleet juuri tuollaiset hintaan 15€!!! Siis milloin edes käy niin, että jos haluat jotain, löydät sen heti alesta. Tuntui siis niiiiiin pahalle, etten osaa edes sanoin kuvailla, sieluun sattui ja syvälle. Olin loppu päivän pahalla tuulella. En viitsinyt luonnollisesti edes sovittaa, koska mistäpä tiedän mikä koko on passeli kunhan saan oman kroppani taas takaisin. Äksysin sitten loppu päivän sitä että vielä kolme kuukautta. Mur!

Päivän kevennys, olimme eilen ystäväpariskunnan luona ja mieheltäni tiedusteltiin, onko hänkin jo tuntenut vauvan liikkeet. Mieheni sanoi että joo, tuntuu jännälle, tule kokeilemaan. Johon ystäväni sitten totesi että hän ei muuten uskalla, kun olen sanonut että jos joku mahaani koskee, katkaisen käden. En nyt tällaista muista, mutta kuulostaa kyllä ihan minulta... :D 

Tosiasiassa en halua että kukaan koskee mahaani, ahdistun siitä kamalasti. Tänään jouduin keskelle tuollaista painajaista, kun olimme syömässä anoppilassa, jossa oli myös mieheni täti. Hän asuu ulkomailla, joten emme näe kovin usein ja eikös heti tervehdittyä käsi mennyt vatsalle, kun istuin ruokapöydässä syömässä. Että kivaa... Siitä alkoi sitten jankutus noin viiden minuutin välein että joko vauva potkii ja minua ahdisti koko aika, että milloin mahassa ollaan taas kiinni. Vielä hän tätä yritti kun oli lähdössä ja silloin jo työnsin käden pois ja valehtelin sujuvasti että vauva ei vielä juuri potki, liikkuu todella vähän. Tosi asiassa kahvia juotuani vaavi alkoi riehua niin kovaa että koko maha tärisi jopa paidan läpi, siinä sitten sohvalla polvia koukkuun ja kättä vatsan päälle, sekä koiraa kainaloon suojaksi, miettien että koeta nyt hemmetti pentu käyttäytyä! 

Voi shoppailun ilo ja autuus

Olen ollut vähän "rikki", ei ole huvittanut pahemmin ostella. Ensin shokki raskaudesta, sitten angsti etten mahdu kohta vaatteisiin. Ebaystä olen ennen ostellut jopa liikaakiin, joten sielläkään ei ole tullut käytyä pitkään aikaan, koska olen sen vähän hölmösti itseltäni kieltänyt. Luottokorttilasku kiittää, minä en.

 

No, kylläpä tuntui hyvältä tuossa yksi päivä mennä ystävän kanssa shoppaamaan! Mikään ei piristä niin kuin kaupat ja juoruilu. Oli toki syykin, oli pakko ostaa ensimmäiset mammafarkut, koska nuo vanhat alkavat puristaa. Kyllähän niissä seisoo, mutta istuminen... Tosin en ole vielä ehtinyt käyttää, koska säät ovat olleet sen verran lämpöisiä että on pärjännyt kevyemmissä. Mutta löysin Hennesiltä tosi stylet flaret! Siellä olisi ollut myös aivan ihanat revityt nilkkapituiset, ystäväni mukaan todelliset teini-äiti housut. :D Mutta kun molempien hinta oli 40€, jätin ne sitten kuitenkin kauppaan vaikka nämä toiset ovatkin jääneet vaivaamaan. Tuntuu vaan kieltämättä turhalta hankinnalta, kun käyttöaika on niin lyhyt, kuten myös kesä. Syksyllä ja talvellahan niillä ei tee enää mitään. En tiedä että saisiko myös äitiyshousuja myytyä kirpparilla kuinka hyvin.

 

Sitten ostin Body Shopista kuorintavoidetta, joka tuoksuu niin hyvältä että sitä tekisi mieli syödä. Kuten myös Sokokselta kaikkea tarpeellista kosmetiikkaa, helpotti! Sitten olen tässä klikkaillut muutaman jutun ebaystäkin, kylläpä sekin tuntui hyvälle. Mielestäni tuollaiset ostolakot ovat aivan naurettavia ja mielenterveyttä häiritseviä. Mieleen alkoikin heti tulla, mitä kaikkea minun pitäisi hankkia. Minulla on esimerkiksi aivan ihana Zaran jakku, jota sai vaikka missä karkkiväreissä. Ajattelin että toinen olisi kiva. Varsinkin kun ensimmäisessä oli kiinni lappu "80€", vaikka maksoin siitä postikuluineen noin 15. Ebay <3. Tilasin myös yhden vauvajutun, jonka esittelen kunhan se joskus saapuu. Bolerollekin olisi itseasiassa tarvetta, mutta esimerkiksi meillä ne maksavat keskimäärin 60€, joten kai nyt mieluummin tilaan senkin jostain. Ehkä tämä elämä vielä iloksi muuttuu.

 

Jouduin tilaamaan tänään myös uuden Visa-kortin, edellinen on vingutettu niin loppuun, että muovi alkoi irrota ja kortti ei aina toimi. Hups.