Eilen oli sitten se toinen neuvolakäynti, taas 1,5 tuntia, lähinnä kävimme läpi mitä kaikkia erilaisia lähetteitä on nyt lähdössä minnekin ja mitä tuleman pitää. Nyt oli itseasiassa mukavampi kun se opiskelija ei ollut paikalla, en tajunnut että se häiritsi minua niin paljon. Pahinta mitä käynnillä tapahtui oli virtsanäyte ja hemoglobiini, jonka annoin ilomielin ottaa sormesta kun minua uhattiin että muuten se on labraan pieneen verenkuvaan. ;) Hemoglobiini oli muuten melkoisen korkea. Minulla on se ollut hyvä oikeastaan aina, mutta ei koskaan noin ylhäällä. Taitaa mennä jo yli naisten tavoiterajojen, mutta neuvolantäti totesi vain että eipähän ole ainakaan liian alhainen.
Verenpainetta sain luvan mitata kotona, parasta! Minua on siis peloteltu turhaan ihan lääkärin toimesta, että jos olen joskus raskaana, olen verenpaineeni takia sairaalassa jos en opi mittaamaan sitä jännittämättä, koska en tule löytämään mistään ymmärtäväistä lääkäriä/hoitajaa. No hah, löysinpäs. Emme kuulema mittaa sitä tuolla, jos en itse halua. Äitiysneuvolassa ollaan muutenkin ihmeen joustavia erinäisiin asioihin. Siihen on vaikea tottua, mutta se on mukavaa.
Ärsytyksen aiheena tällä kertaa oli se että joudun kuulema raskauden puolivälissä sokerirasituskokeeseen, vaikka mitään riskejä ei ole. Mutta koska olen yli 25-vuotias ensisynnyttäjä. Ei muuten tunnu kauhean reilulta. Pitänee tiedustella lähempänä, onko se tosiaan pakollinen...
Neuvolan jälkeen marssin reippaasti suoraan labraan kohtaamaan pahimmat pelkoni ja otattamaan lukuisia verikokeita. Onneksi verikokeen ottaja oli hirveän mukava ja rauhallinen nuori poika, jonka äänikin oli niiiiiin rauhoitava. En jännittänyt yhtään. Hän lohdutteli vain että rutiinitestit jotka otetaan kaikilta ja hoiti homman nopeasti ja kivuttomasti.
Nyt sitten odotellaan lähetettä ekaan ultraan. Psykologille tulikin aika jo tänään postissa. Nopeaa toimintaa sanoisin, lähete lähti eilen! Kiva kyllä päästä lopultakin juttelemaan jollekin.
Eilen oli siis henkisesti melkoisen raskas päivä, joten iltapäivän vietin äidin kanssa ensin salilla ja sitten kaupungilla. Oli pakko ostaa parit laadukkaat rintsikat, kun tissit on niin kamalan kipeät välillä! Laadukas oli hintakin, mutta eipä voi mitään. Laatu maksaa. Olen ennen saanut kyseisestä liikkeestä aivan loistavaa palvelua, mutta tämä myyjä oli lähinnä rasittava. Yritti väen väkisin myydä minulle liian isoa kuppia, vaikka itselläkin jo ymmärrys sanoi sen verran että ei näytä hyvältä, kun yltää kainaloihin ja ylös jää tyhjää tilaa! Ostin sitten parit liivit sillä pienemmällä, jota itseasiassa edellisetkin tuolta ostetut ovat. Loppuun myyjäkin vakuutteli että joo, kyllä se toinen on liian iso, mutta myöhäistä, luottamus oli jo mennyt! Tuolta naiselta en enää osta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti