Olipa kivaa viettää viikonloppu reissun päällä, Etelä-Suomessa oli jo niin ihanan kesäistä. Mukavaa oli ja osasin jopa vähän rentoutuakin, valitettavasti vain arki sitten iskee vasten kasvoja kuin märkä pyyhe ja kotiinpaluu oikeasti masensi. Nyt ollaankin taas työputkessa jonka saa vapaiden jälkeen aloitella tekemällä 9,5 tunnin päivän yksin, kuinka hauskaa. Vielä hauskempaa raskaana, kun ei ole varma milloin pääsee tauoille ja muuta.
Eilen vietin "mukavaa viimeistä vapaapäivää" ja kävin sekä neuvolassa, että psykologilla. Onneksi tämä psykologi tosiaan on mukava ja käyn siellä jopa ihan mielelläni. Sen verran sekaisin ovat ajatukset vielä tästä tilanteesta, että tulee tarpeeseen.
Neuvolassa kävimme läpi kaikkia saapuneita tuloksia ja nyt mukana olivat myös sikiöseulonnan tulokset, joiden oletinkin olevan hyviä, koska kuulemma poikkeavista tuloksista olisi soitettu. Minua tosiaan arvelutti osallistua koko juttuun, kun olen kuullut ja lukenut sen verran virhetuloksista joilla pelotellaan turhaan ja sellaista. Mutta mehän saimmekin oikein hyvät lukemat. Down-riski oli 1:9000, kun kuulema keskimäärin se on ikäisilläni 1:980. Aika paljon yläkanttiin siis. Eli jos saisin 9000 lasta, yhdellä olisi riski saada se. Edwardsin luku oli vielä suurempi, jollain lailla kehitysvammaisuuteen taisi liittyä sekin. Se oli kohdallani 1:100000. Eli ehkä en nyt ainakaan tätä asiaa mieti enää, vaikka joo tiedän, että kaikkea ei voida luotettavasti löytää noilla systeemeillä, mutta nyt on verta syynätty sen verran että kai niillä nyt joku haju asiaan on!
Seuraavat neuvolat ja ultrat ovatkin vasta kesä-heinäkuun vaihteessa, että nyt vain sitten kriiseillään ja kasvatellaan masua. Varsinaisesti minusta ei vielä mitään huomaa, mutta olen havainnut että jotkut farkut puristavat jo ikävästi ja osasta väljiä vaatteitani on tullut tyköistuvia. Omasta mielestä näytän siltä kuin olisin lihonut pari kiloa syömällä liian läskisti. Kriisiä pukkaa vartalon muuttumisesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti