Tukisukat ja kasvava vatsa

Nyt on käyty sitten ottamassa mitat sukkia varten, ärsyttää koko homma. Mutta pakko on, kun on kohjut sukurasitteena, niin toisessa jalassa on jo nyt (!) pullottavia suonia ja muutama ruma mustelmaisen näköinen verenpurkauma. Masentaa, kiukuttaa ja *ituttaa niin rankasti, kun muuten olisi hyvät sääret. Tästäkö tämä ulkonäön pilaantuminen alkaa?! Siihen vielä seisomatyö, parasta. Neuvolan ohjeen mukaan olen pitänyt jalkoja ylhäällä ja laittanut Hirudoid fortea, mutta mitään muutosta ei kyllä tapahdu. Nuo verenpurkaumat on pakko saada jotenkin hoidatettua raskauden jälkeen, jos eivät häviä.

 

No, sukkia saan odotella vielä pari viikkoa, minulla on niin pienet jalat ettei hyllyssä ollut sopivaa. Kuulema yleensä sukkien tarvitsijat ovat vähän isompia ihmisiä. Sukkaexpertin mukaan raskaus on ihanaa aikaa, johon murahdin että "ai on vai?" Nainen katsoi minua sen verran järkyttyneenä että sitten muistin käyttäytyä, hymyilin nätisti ja esitin onnellista odottajaa.

 

Se on muuten kiva, että sukat ovat stay upit. Jotenkin kesällä mukavampi ja jopa nämä kaupan normi tukisukkikset on rasittavat, kun vessassa saa ravata useammin kuin ennen!

 

Seuraava järkytys oli sitten psykologilla, jossa on kyllä edelleen mukava käydä rupattelemassa. Nyt sivuutettiin jo synnytyspelkojakin. Mutta niin, hän totesi mahani jo vähän pyöristyneen. Sitten huomasin, että niinhän se muuten on. Olen kieltänyt onnellisesti koko asian, turvotusta, huono ryhti, jne jne. Mikä syy milloinkin. Mutta onhan se hemmetti vähän, kuitenkin vielä niin että jos ei tiedä, ei voi arvata. Ei siis tunnu yhtään vauvamahalta, läskiltä vaan. Aloin sitten tätäkin panikoida, että ei vielä! Vasta viikko 18! Sitten aloin laskeskella, että sehän on 4,5 kuukautta... Miksi se viikoissa kuulostaa niin pieneltä?

 

Tiedättekö kun koko raskaushomma ei edelleenkään huvita minua yhtään.